Joulu tulla jolkottaa...

Nyt tätä viestiä kirjoittaessa huomaan, että jouluun on enää pari aam.. tarkoitan päivää. Ensimmäinen vajaa viikko reserviläisenä on mennyt kuin siivillä, ja kaikenlaista on jo tähänkin viikkoon mahtunut. 

Reserviin Mars!

Viime torstaina 17.12 odotettu hetki viimein toteutui, ja reservin portit aukesivat minullekin. Reserviin poistuminen oli toteutettu hiukan perinteistä poikkeavalla tavalla, ja varsinaista "reserviin mars!" käskyä emme saaneet. Sen sijaan sotilaspassit kouraan saatuamme kättelimme kaikki yksikön skapparit, jonka jälkeen tykkihallin ovesta pihalle ja reserviin!

Varsinaiset TJ0 bileet otin rauhassa, käyden useammassa baarissa fiilistellen tunnelmia. Haikeaa ajatella, että osaa tulee varmasti nähtyä tulevaisuudessa, osaa ei välttämättä enää koskaan. Toki kaikille toivon mitä parasta jatkoa reservissä.

Joulunodotusta

Tämä viikko on mennyt pitkälti lahjaostoksia, ja jouluvalmisteluja tekiessä. Joulua juhlistan mummillani, missä olen järjestellyt paikkoja valmiiksi. Puoli päivää meni järjestellessä jouluvalot, ja koristellen kuusi. Monet joulut on tullut mummilla vietettyä ja uskon hyvän illan tänäkin vuonna tulevan.

Joululta odotan eniten hyvää tunnelmaa, ja pientä rentoutumista kiireen keskelle. Lahjat eivät enää ole se tärkein asia, toki lahjoja on aina kiva saada. Aatto tulee aloiteltua salilla, minkä jälkeen käyn moikkaamassa tuttuja. Sen jälkeen loppuaatto menee mummilla. 

Joulussa on aina ollut jotakin taikaa, ja aina aattoiltana mielen valtaa erikoinen fiilis. Nuoruuden joulut olen viettänyt vanhemmilla, sukulaisillani, ja kerran ulkomaillakin. Nuorena jäi aina hyvä olo siitä, kun "tupa" oli täynnä, ja kaikilla juttu kulki hyvään malliin. Ikimuistoisimmat joulumuistot ovat varmaankin liittyneet lahjoihin ja niiden jakoon, kun olin nuorempi. Monia hienoja lahjoja on tullut saatua, parhaimmin on jäänyt mieleen ensimmäinen puhelin, playstation 2, Afrikan matka sekä kamera.

Mitään varsinaisia jouluperinteitä ei tule mieleen, tosin meilläpäin tapana on ollut ensin syödä ja jakaa lahjat vasta sen jälkeen. Jouluruoat ovat aina itsestäänselvyys ja kuusikin on muutamaa joulua lukuunottamatta aina hankittu. Yleensä jouluruokia on ollut niin paljon että niitä syödään vielä tapaninpäivänä. Mummilla tulee varmasti käytyä joulupäivänäkin syömässä.

 Viikonloppuna asfaltti ei antanut armoa ja vanha luurini hajosi lopullisesti, onneksi uusi luuri löytyi nopeasti, ja olen tyytyväinen Honor 7 omistaja. Uutuudenviehätystä on ollut ilmassa ja luuri on jo integroitunut hyvin käteeni :D. Kameran asetuksiin tuli perehdytyttyä eilen, ja tässäkin postauksessa on 7 otettuja kuvia. Sain myös lopulta vaihdettua talvirenkaat autooni. Haasteilta ei vältytty, onneksi sopivat renkaat löytyivät pienen metsästyksen jälkeen.

Sport Traker on yksi parhaista liikuntasovelluksista, Sovellukseen voi googlen karttasovelluksen kautta tallentaa reittejä. Saa nähdä kuinka paljon tuosta saa napsaistua aikaa pois.

Tällaisia mietteitä joulusta tuli mieleeni, Mummin jouluisen kodin rinnalla oma 22 neliön valtakunta näyttää varsin karulta (siivoaisit edes!), noh onneksi tänne ei ole vieraita tulossa. Pidetään hyvät joulunpyhät, syödään hyvin, ja käännetään katseet kohti uutta vuotta.

Joulut kaikille!

Korvatunturin asukit tulivat kylään etelään :)

Viimeisiä viedään...

Jouluvalot herättävät joulumielen :)

Hei! Kulunut viikko on ollut osaltani mukava. Sain intistä viikon loppuloman, tuleva viikko menee enää varusteita palautellessa, ja kotiutumista odotellessa. On ollut aikaa järjestellä asioita ja vähän käydä ostoksillakin. Pari kaveriani toimi makutuomareina, kun kävin ostamassa vähän uutta tyyliä vaatekaappiin. Yleensä kaupoissa olo menee kohdallani haahuiluun, mutta kaverini pitivät huolen ettei kaupoista lähdetä tyhjin käsin :D.  

Ruutukuosi toimii aina!

 Suunnitelmia

Inttitaival on väkisinkin vaikuttanut kaverisuhteisiin, kun viikot joidenkin viikonloppujen ohella ovat menneet kasarmilla. Haluan viettää ystävien kanssa niin paljon aikaa kuin mahdollista, seuraavien viikkojen aikana. Risteilylle tulee luultavasti lähdettyä vielä ennen joulua.

Punnitse ja säästä myymälöistä löytyy kaikkea kivaa vaikka pukinkonttiin :)

Pitkä loma intistä mahdollisti vihdoin salijäsenyyden hankkimisen, sekä kuntoilun vanhaan malliin. Ensimmäisten treenien perusteella kunto on jonkin verran laskenut. Koetin kuitenkin ottaa ensimmäisen viikon rennosti, enkä lähtenyt revittelemään lihaksia turhaan. Kavereiden kanssa treenatessa, uskon kunnon palautuvan ennalleen nopeasti.

Intti loppuu tulevana torstaina, ja tj0 kutkuttaa jo iloisesti mielessä. Fiilis tulee olemaan hieman haikea, toki ennenkaikkea riehakas kun armeijan harmaita ei enää tarvitse päälleen pukea. Niitä juhlia tulen varmasti fiilistelemään pitkään, ja kerron parhaat palat täälläkin jos en vain satu menettämään muistiani juhlan tuoksinassa...

Seuraavan kerran tulee kirjoitettua kotiutumisen paikkeilla, ja keskityttyä siinä jo joulun suunnitelmiin ja omiin joulumuistoihin. Rauhallista joulunodotusta kaikille!

Psst! Joulupukki, Olympus Pen  olis ihan kiva...

Ensilumen kynnyksellä...

Näin ensimmäisten lumihiutaleiden aikaan tuli taas fiilis että voisi päivitellä blogia. Syksy edennyt tosiaan jo joulukuun kynnykselle ja intinkin aamut on pikkuhiljaa lusittu. Sitten viimeisimmän tekstin mitään erikoista ei ole oikeastaan tapahtunut. Intissä ollaan yleensä viikot ja viikonloppuisin pääsee kotiin huilaamaan. Aika on mennyt suurimmaksi osaksi leireillä, joita on ollut yllättävän paljon (vielä loppusota edessä).

Joulukuussa päivitetään tyyliä :)

Kavereita on tullut nähtyä aina lomilla. Suunnitelmissa onkin jo paljon intin jälkeisen ajan viettoa
ennen vuodenvaihdetta. Ennen sitäkin olisi kaikenlaista kivaa ohjelmaa viikonlopuiksi, pikkujoulut ajettelin järjestää vielä ennen intin loppua.

Aikaisemmassa tekstissä painotin kuinka tärkeää, olisi saada siviilissä asiat kondikseen ennen palveluksen päättymistä. Töitä on tullut haettua useampaan paikkaan, mutta vielä toistaiseksi ei ole tärpännyt. Alunperin tarkoituksena oli hakea joulusesonkiin apulaiseksi jne, mutta myöhäinen palveluksen lopetus vähän kampittaa niitä suunnitelmia. Pienenkin työn löytäminen helpottaisi elämän jatkumista siviilissä, eli ahkerasti vain jatkaen työnhakua.

Suomen suurin kuntokoulu?

Tälläisesta teemasta kirjoitan tänään vähän omia pohdintoja. Otsikko viittaa inttiin, ja siihen kuinka urheilullisen ihmisen kunto muuttuu sen aikana.

Kerran olen pyöräilykilpailuun osallistunut (Giro Espoo 2014)

Ennen inttiin menoa tärkein liikunnan lähde oli sali, jossa tuli 3-4 krt viikossa heitettyä treenit. Aerobista kuntoakin tuli harjoitettua, vaikka se jäikin aika vähiin inttiä edeltävinä kuukausina. Palveluksen alkaessa pyrin pitämään salikäynneistä kiinni, raskaasta ohjelmasta huolimatta. Huomasin kuitenkin parin kuukauden kuluessa että voimaa ei enää ollut entiseen malliin. P-kauden kuntotesteistä sain kuitenkin oivalliset tulokset (cooper 2850m, vatsat 40/min, punnerrukset 40/min vauhditon pituus 2m). P-kauden lopussa, unessa ollut aerobinen puoli heräsi, ja alussa hankalat kestävyyttä vaativat koulutukset hoituivat jo loppuvaiheessa kevyemmin.

Kesän aikana tuli taas käytyä salilla enemmän, ja varsinkin jalat voimistuivat silloin. Kauniiden kelien ansiosta aloitin lenkkeilyn uudelleen, ja pisimmillään tuli juostua yli 10km lenkkejä.

Syksyllä nykyiseen yksikköön siirtyessäni, sali väheni sotilaskoulutuksen lisääntyessä. Lopulta laitoin salilla käynnin toistaiseksi jäihin. Tärkein liikuntamuoto siitä lähtien on ollut leirillä saatava liikunta. Täystaisteluvarustuksessa sotilaan paino nousee yli 20 kg, ja siinä varustuksessa vietämme suurimman leireistä. Varustukseen on niin tottunut, että sen kanssa jaksaa raskastakin koulutusta. Salitauon vaikutuksia tuloksiin saan odottaa siihen asti kun tulee taas mentyä salille. Uskoisin kuitenkin, että kunto on pysynyt varsin ennellaan voimapuolen osalta. Kestävyys ainakin kotiutuscooperin perusteella mennyt kohtuullisesti eteenpäin(3080m). Punnerruksia lukuunottamatta myös kaikkien testien tulokset paranivat hieman.

Valtion "virallinen" lenkkeilyasu

Olen ihan tyytyväinen siihen että varsinkin aerobinen puoli mennyt eteenpäin. Lenkkeilyä tulee varmasti jatkettua ja lisään myös salille enemmän kestävyystreeniä. Ruokailun merkitystä ei voi unohtaa, ja varmasti pyrin pitämään ateriarytmistä paremmin kiinni siviilissä. Tasaisella ruokailulla on varmasti ollut osansa kunnon kohentumisessa.

Keskimääräiselle varusmiehelle intti on varmasti kuntoa kohottava,jossa joutuu varsinkin alussa menemään epämukavuusalueelle. Monelle se on myös "näytönpaikka" josta halutaan ottaa kaikki irti. Kotiuttamistestienkin perusteella kunto kasvaa palveluksen aikana.

Huippu-urheilijalla vaikutukset ovat suurempia, kun harjoitella ei voi niin paljon kuin siviilissä. Esimerkiksi pitkät leirit lyhyillä yöunilla, ja niukalla ravinnolla tuskin edistävät urheilijan kehitystä. Toivottavasti urheilijoilla pysyisi siis mahdollisuus suorittaa palvelus tulevaisuudessakin urheilukoulussa.

Hyvää loppuvuoden jatkoa ja iloista pikkujoulutunnelmaa kaikille!

Aamut vähenee...

Hei!

Santahamina kauneimmillaan...

Ajoittain käynyt blogi mielessä, mutta kirjoittamiseen inspistä ei oikeen ole löytynyt. Kiinniolot ovat pitäneet huolen siitä ettei mitään kirjoittamisen arvoista ole tullut puuhattua. Blogia en perustanut inttijutuille, mutta nyt voisi tehdä poikkeuksen ja vähän kertoa kokemuksia P-kaudelta tähän hetkeen. 

The Story 

Taival alkoi 5.1 kun autokyyti kaarsi Santahaminan portille. Pari kaveriani aloitti inttinsä samaan aikaan, Jouduimme kuitenkin eri komppanioihin. Ensimmäinen päivä oli täynnä lomakkeiden tms. täyttelyä ja valtavan morttisäkin raahausta. Pahimpana muistona kaikkien varusteiden tarkastus pihalla raikkaassa pakkasessa.

Talven taisteluvarustusta

'

Lomille ei päässyt ellei "teksi" ollut kunnossa

 Ensimmäiset viikot olivat henkisesti rankimmat, ja sopeutumisessa kesti pitkään. Itsenäisen luonteen omaavana, minuuttiaikataulu, sekä jatkuva sosiaalisuus saivat minut vähän lukkoon, joka kesti koko P-kauden ajan. P-kausi oli kokonaisuudessakin intin streessaavinta aikaa, ja harmittaa etten saanut oikein parasta itsestäni irti sen aikana. Hyviäkin muistoja toki jäi. Käsikranaatin heitto oli ehkä kuumottavin sekä siistein P-kauden asia. Ammunnoista pidin myös, ja makuulta ammuinkin 89/100, ammuntatoitotestistäkin tuli 8/12
.

Kuski, minäkö?

Kuljetuskomppanian koulutushaaramerkki

Jo Kutsunnoissa ilmoitin olevani halukas kuljettajaksi, P-kauden aikana halukkuus kuskin hommiin kasvoi, ja niin laitoinkin Kuljetuskomppanian ensimmäiseksi valinnaksi P-kauden jälkeisiä valintoja tehdessä. Lopulta koitti päivä, kun valinnat oli saatu päätökseen, ja kaikki 1/15 saapumiserän jannut kutsuttiin kuulemaan kohtalonsa. Kuumottelin itsekin kaikkien AUK kuumottelujen takia, ettei sitä mieluisaa valintaa osu kohdalle. Fiilis oli näkemisen arvoinen kun kuuli nimensä "Kuljuun" menijöiden listassa. Tuli aika tuttu tupa taakseen, pakata morttisäkit uudelleen ja suunnata kohti "Kuljua".

Ajotunneilla päästiin urbauniuden ytimeen, kuka tunnistaa paikan?

Kuljk tuntui ensipäivistä lähtien oikealta valinnalta, sai tehdä asioita itsenäisesti ja holhousta oli P-kautta vähemmän. Kuokin ajaminen ensi kertaa kuumotti, mutta
siitäkin tuli kortti taskuun sopivasti kesän korvilla. Intin parhaimmat muistot jäivät Kuljusta, pari viikkoa kortin saannin jälkeen tuli ehdotus lähteä lappiin ajokeikalle. Vastausta ei tarvinnut hetkeäkään miettiä ja niin löysin itseni ajamasta kohti Sodankylän varuskuntaa. Matka oli toki pitkä, mutta niin paljon Suomea en ollut koskaan nähnyt, kuin sen viikon aikana näin. Santahamina tuntui tunturien syleilyssä niin kaukaiselta, aamutkin kuluivat jotenkin sen reissun aikana nopeasti.

Kuljun alussa ollut maastoajoleiri Padasjoella oli sekin eräänlainen kohokohta. Siellä pääsin ensikertaa ajamaan intin maastokuokkeja (Masi,Man-Sisu ja SK) haastavissa olesuhteissa, ja jyrkissä mäissä. Leirin päätti koe jossa oli erilaisia ajorasteja. Koe olisi voinut mennä paremminkin, mutta hyvät muistot sentään jäivät.

Tuvassani oli kuskeja 3 eri perusyksiköstä joissa jokaisessa olivat jo "kuppikunnat" muodostuneet. Kaikkien kanssa tuli kyllä toimeen, ja pystyi tekemään annetut tehtävät. Tupahenki ei kuitenkaan koskaan yltänyt P-kauden tasolle, ja se hieman kaiversi Kuljussa olon aikana. Saarella ollut grillikin lopetettiin kevään aikana, onneksi ehdin muutamat chiliateriat siellä nauttimaan.

Loppukesästä 2/15 saapumiserän P-kauden loputtua uudet "mosat" valtasivat Kuljun. Vanhoista kuljettajista suurin osa muutti takaisin perusyksiköihin. Meikäläisellä se tarkoitti muuttoa Esikunta- ja viestikomppaniaan (EVK:n).

Maastoajoleiriltä tarttui paljon oppia matkaan!

Lapin reissulla ehti nähdä Suomea, tässä kesäistä Jyväskylää

Loppu häämöttää

EVK:n ensimmäiseltä leiriltä

EVK vaikutti ennalta varsin mukavalta, olihan se remontoitu juuri ennen kesän mosien tuloa. Pienen sopeutumisen jälkeen yksikköön on päässyt ihan hyvin sisälle. Ensimmäiset viikot menivät muiden kuskien kanssa halleilla tavallisissa hanttihommissa (autojen pesu, tankkaus yms.). Sen jälkeen on tullut osallistuttua yksikön koulutukseen. Viestikoulutukseen, rakennetulla alueella sotimiseen, sekä tietenkin telttaöihin. Edessä olevat leirit pitävät huolen, että sykkiminen ei lopu, vaikka aamuja onkin jo takana lähes 300.

Helppoa intti ei todellakaan aina ole ollut, mutta koen että olen saanut silti sen mitä lähdin hakemaan. Pääsin kuskiksi ja onnistuin hankkimaan kortin, sekä ammattipätevyyden(joku koe vielä jäljellä). Itsearvionti on vaikeaa, mutta tuntuu kuin olisin saanut itsestäni ahkeramman puolen esiin. Aktiivisempi rooli uudessa yksikössä käy ajoittain voimille, onneksi kiinnioloviikonloppuja ei enää ole yhtä lukuunottamatta. Myös tähän asti paras tupa on auttanut hajottavien päivien yli.

Viimeiseen pariin kuukauteen toivon, saavani siviiliasiat siihen muottiin että intistä voi lähteä hyvillä mielin kohti tulevaa. Voi olla että aikanaan kotiutuessa laitan TJ0 aiheista materiaalia tännekin. Iloista syksyn jatkoa ja voimia pimeneviin iltoihin.

Flown jälkeinen elämä...

Hei vaan! Pääsin nauttimaan Flown festaritunnelmasta lauantain ajan, ja nyt pientä yhteenvetoa, mitä aurinkoinen päivä pitikään sisällään. Sain festareilta niin kivoja kuvia, että annetaan niiden puhua puolestaan :).

Fiiliksiä

Heti festarialueelle päästessäni oli alueella vilkas, mutta samalla hyvin rento tunnelma. Ensimmäiset hetket menivät festarialueen tutkimiseen. Samaan aikaan päälavalla esiintyi Regina, jonka keikkassa oli todella rento meininki. Myöhemmin esiintynyt Belle and Sebastian saikin jo yleisön tanssijalan vipattamaan, ja keikalla lavalle otettiin yleisöä jammailemaan.

Rasismin vastainen seinä, johon sai kirjoittaa unelmiaan...

Ruoka/juomapuoli oli hoidettu kiitettävästi ja vesipisteelläkin oli inhimillistä odotella. Nälän sammutin Twisted street kitchenin Red bamboo currylla, joka oli rehellisesti paras ruoka-annokseni tänä vuonna. Craft beers nimistä paikkaa jouduin hetken etsimään, mutta löydettyäni sen jäin pelailemaan pingistä, sekä maistelemaan herkullisia erikoisoluita. Red Bullin dj:t laittoivat tänäkin vuonna parastaan, ja hieman rauhallisemmalla alueella saattoi jammailla yömyöhään asti.

Ensimmäistä kertaa uskaltauduin siniseen telttaan Paperi T:n keikan aikana. Keikka oli tungoksesta huolimatta mahtava, ja päiväkin alkoi kääntyä iltaa kohti. Years&years sai sinisen teltan natisemaan liitoksistaan. Lavalle en kunnolla nähnyt, onneksi teltassa oli useampi screeni, josta saattoi seurata lavan tapahtumia. Kaikki hittibiisit soitettiin, ja soitetuin King loppuhuipennuksena. Harmillisesti Pet Shop Boysin keikka oli jo ehtinyt alkaa, ja sinisen teltan tungoksesta kesti hetken päästä takaisin päälavan tuntumaan. Itse keikka oli kuitenkin erinomainen, ja etukäteen hehkutettu lavashow oli ikimuistoinen. Lopuksi lavalta ammuttiin paperisilppua yleisöön.

Years&Yearsin keikalta.

Flown virallisia paitoja en nähnyt missään, onneksi festarimuistojen keräilijöille oli sentään yksi koju.

Sinisen teltan leheisyydestä löytyvä skeittiparkki oli varattu festarikansaa varten.

Vuodesta 2007 Festarit on järjestetty Suvilahden vanhalla teollisuusalueella.

Pet Shop Boysin keikan jälkeen jäin vielä hillumaan alueella ja vaihtamaan mietteitä muiden kävijöiden kanssa. Useaan kaveriin ja tuttuunkin tuli törmättyä lauantain aikana. Ehdottomasti osallistun ensi vuonna ja kaikkina 3 päivänä. Eniten kaduttaakin, että Major lazer jäi näkemättä. Ensi Flow:ssa suunnittelen ohjelmani tarkkaan niin missejä ei pääse sattumaan.

Festarialue sai aivan uuden ulottuvuuden pimeän tultua.

Ylistyksestä huolimatta kehitettävääkin voisi vielä olla. Tupakointi oli sallittua kaikkialla, teltoissakin.(nimimerkillä koko Paperi T:n keikka savussa). Ensi vuonna festarialueella voisi olla erillinen tupakkapaikka. 2014 festareilla oli Flown/Adidaksen kauppa, sen voisi palauttaa vuodelle 2016. Peruskonsepti on kuitenkin jo nyt niin hyvä, että parantaminen ei ole kovinkaan helppoa. Siinä onkin pieni haaste järjestäjille keksiä uutta vuodelle 2016 ;).


Eiköhän tässä ollut jo ihan riittävästi Flowta tälle vuodelle, Viikonloppua on vielä jäljellä, sekä aurinkoisia kelejä. Huomennakin olisi tarkoitus mennä Hietsuun loikoilemaan. Hauskaa ja auringontäyteistä viikonloppua kaikille!

Ihan Flow:ssa...

Kohta se alkaa

 Viikonloppu alkaa lähestyä, sekä kesän kohokohta Flow festareiden myötä. Viikko on mennyt intin hommissa. Kuorma-autojen huoltoon vientiä, veteraanien avustamista, sekä ajoharjoitteluradalla liukastelua. Iltavapailla on tullut pyöräiltyä mm. Herttoniemen rannassa. Luuriin on tallentunut lukuisia kesäkuvia ja elokuun sää ollut toistaiseksi erinomainen.

Lauantaina pääsen nauttimaan festareista, innostunutta odotusta on jo ilmassa. Flown artisteja on tullut kuunneltua, sekä festareiden omaa soittolistaa Spotifyssa. Festareilla on myös paljon muutakin kuin musiikkia (katuruokaa, muotia), joihin tulen tutustumaan festareiden aikana. Kuvia tulee varmasti toistasataa eli blogiinkin saadaan lisää urbaania väriä. 

Festari tärppejä, ajatuksia

Tässä vähän kiinostavia juttuja omasta näkövinkkelistä, lauantaista pääosin. 

Kuten kaikki myös Flow esiintyy vahvasti sosiaalisessa mediassa. Festareilta löytyy mm. oma Snapchat, jossa on varsin mielenkiintoista matskua. Nettisivuihin on panostettu ja festari aikataulut ovat selkeästi luettavissa. Rautatientorin (Mikonkatu), sekä festarialueen väliä kulkee ilmaisbussi päivästä yöhön asti. 

Herkkusuulle festarit ovat lähes paratiisi ja ruokaa löytyy tapaksista aasialaiseen katukeittiön antimiin. Twisted street kitchen oli viimevuonna erinomainen. Tämä vuonna listalta löytyy mm. Yellow pineapple curry jonka saa kanalla tai tofulla. Juomapuolesta kiinnostuksen herätti Craft beers, jossa on mahdollisuus maistella erikoisoluita. Yhtä suosikeistani Newcastle brown alea on tarjolla, en malta odottaa...

Years&Years on kovassa huudossa ja klo 21:45 Lapin Kulta teltassa (piilomainontaa :D) aloittava yhtye tulee vetämään teltan tayteen. Toipumiseen keikasta ei aikaa jää, kun päälavalle kapuaa klo 22:30 Pet Shop Boys. Flown sivuilla duolle luvataan varsin näyttävää valo, sekä lasershowta. Flown hienous on, että hieman tuntemattomatkin artistit pääsevät parrasvaloihin, ja saavat yleisön pauloihinsa. Shamir vaikuttaa mielenkiintoiselta näistä nousevista kyvyistä. 

Hauskaa Festariviikonloppua kaikille!

Festari tunnelmaa viime vuodelta...

Elokuun suunnitelmia...

Kolme viikkoa kulunut jo viimeisimmästä postauksesta. Olin viikon lomilla, ja viimeiset 2 viikkoa menivätkin armeijan puolella. Voisi vähän kertoilla, mitä viikon lomat pitivätkään sisällään.

Kuten arvata saattaa lomaviikko meni (kuten aina) liian nopeasti. Piti hoidella siviiliasioita, ja pyöritellä papereita. Onneksi sain vietettyä monta mukavaa päivää kavereidenkin kanssa.

Vasikkasaaren matka oli viikon mieleenpainuvimpia hetkiä. Lyhyt lauttamatka, jonka jälkeen pääsi grillailemaan. Saarella oli vanhoja huviloita, joiden yhteydessä oli ravintola, sekä aitaus lampaille. Kävimme rapsuttelemassa lampaita, ja aikaa jäi vielä merimaiseman ihailuun ennen lautan tuloa. 

"Punainen huvila" (Vasikkasaari Espoo)

Ehdottomasti suositeltava kohde, minne ehtii vaikka raskaan työpäivän jälkeen. Lauttalippu kustantaa vain 10€(meno-paluu) ja lauttoja lähtee mm. Otaniemestä ja Matinkylästä. Perillä on reilussa 10 minuutissa.

Vihdissä tuli käytyä puutarhajuhlissa, joissa pääsi nauttimaan keleistä, ja hyvistä tarjoiluista. Pääsin keskustelemaan vanhojen tuttujen kanssa saaden aikaan hyviä keskusteluja. Kovasti suunnittelin talviturkin heittoa, mutta uimaan en harmillisesti päässytkään. 

Muuten aikaa tuli vietettyä kavereiden kesken, ja ihan vain ladaten akkuja intin aamuista selviytymiseen (5:30 herätys).


Elokuun suunnitelmat

Kesä ei vielä ole ohi, ja yksi kohokohtakin on vielä edessä, nimittäin Flow. Viime vuonna pääsin sunnuntaina katselemaan meininkiä, ja Outkastin keikka kruunasi illan. Toinen muisto jäi Amerikkalaisesta Janelle Monáesta, joka laittoi yleisön kirjaimellisesti kyykkyyn. Odotukset ovatkin jo korkealla festareita silmällä pitäen. Pääsen tosin vain päiväksi, joten monet lahjakkaat esiintyjät jäävät tänäkin vuonna näkemättä. Onneksi festarit tarjoavat musiikin lisäksi myös hyvää ruokaa, ja osteltavaa. Yleisökin vaikuttaa rennolta, ainakaan viime vuonna en minkäänlaiseen rähinöintiin törmännyt. Toivottavasti saadaan samanlainen rento meininki tänä vuonna! 

Kelit ovat paranemaan päin, ja varmasti tulee otettua viimeiset kesän merkit iholle ennen synkkää syksyä. Talviturkkikin tulee heitettyä, vaikka väkisin! Viron reissusta on ollut kaverien kanssa puhetta, ja mahdollisesti tulee päiväristeily suunnattua siihen suuntaan.

Hyvää elokuuta, ja kesän loppukiriä kaikille!

sadetta pitämässä...

Taivas on synkkä, ja lämpötilakin kylmä, siis täydellinen sää kirjoittaa blogiin.

Inttiviikko meni sukkelasti, ja mielekkäitä hommia oli tarjolla. Viikon kohokohtana oli Merivoimien vuosipäivä, johon toimitin kaikki juhlaruoat. Siviileillä oli mahdollisuus tutustua aluksiin, ja alueella olikin melkoinen tungos. Ohjelmaa oli järjestetty myös kauppatorin puolella, missä siviilejä viihdytettiin mm. köydenvedolla. 

Viikko lomilla

Anoin lomia ja yllättäen minulle myönnettiin kokonainen viikon loma ilman mitään korjauksia. Toiveissa oli että ensi viikolla olisi lämmintä ja pääsisi nauttimaan auringosta, Pahalta kyllä näyttää tällä hetkellä. Viikonloppukin meni pitkälti kotona, lukuunottamatta lauantaita jolloin innostuin juoksemaan reilun 10km lenkin.

Mukavaa lenkkimaastoa...

Onneksi viikko on vielä edessä ja suunnitelmiakin on sen viettämiseen. Yhtenä tavoitteena olisi päästä "heittämään talviturkki", johon aukeaa mahdollisuus, kun menen sukulaisen kanssa Nuuksioon viettämään päivää. Toinen asia, mikä on jäänyt vähiin, on kunnon illanvietto ulkosalla. Tähänkin tulee helpotusta, kun suuntaamme kaveriporukalla Espoon Vasikkasaarelle grillailemaan.

Nuuksion järvimaisemaa 2014

Helteiden keskellä...

Lomat ohi

Moi kaikille, aiemmassa tekstissä ehdinkin jo hehkuttaa, kuinka pääsen vihdoin nauttimaan helteistä, ja kesäisestä luonnosta. Valitettavasti rattaisiini työnnettiin pari kapulaa, kun torstaina intissä käydessäni sain tietää jääväni virka-apuun. Pettymys oli alkuun aika suuri, kun kaikki viikonlopun suunnitelmat romuttuivat kertaheitolla. Onneksi viikonloppu on sujunut sukkelasti ja kivaa ohjelmaakin on järjestetty.

Huomenna on siitä erityinen päivä, että saapumiserä 2/15 astuu palvelukseen. On hauska nähdä miten ensimmäiset viikot alokkailta sujuvat ja kuinka moni lopettaa "leikin kesken" sinä aikana. Ensimmäiset viikot olivat intin pahimmat, ja sopeutuminen talon tavoille kesti itselläni hyvin kauan.

Onneksi kesää ja lomapäiviä on vielä jäljellä, joten vietän hyvinkin vielä viikon kesästäni kasarmin porttien ulkopuolella. Toivottavasti kesäistä lämpöä olisi vielä silloin jäljellä.

Helteistä heinäkuuta!

Heinäkuun kynnyksellä...

 Melkein 2 viikkoa pyörähtänyt viime blogitekstistä, ja tänään tuli inspis laittaa uutta viestiä blogiin.

Bussipysäkki selfie ennen Juhannuksen hulinoita....

Mietteitä

 Juhannus meni hyvin, vaikka varsin yllätyksetön ilta olikin. Kokko jäi tälläkertaa näkemättä, kun lähdimme kaverilta suoraan kohti Kaivohuonetta. Kameran olin ottanut varta vasten mukaan ja sainkin joitain kuvia yöllisestä Helsingistä.

Kaivohuoneessa olin Jussina ensimmäistä kertaa, todella siisti paikka. Erityisesti terassi, mikä täytti kaikki odotukset! Kuten Jussiin kuuluukin niin lähtiessäni kaivohuoneelta oli aurinko alkanut jo sarastaa ja päätin mennä kavellen keskustaan. 

Allekirjoittaneella on jälleen lomia, tällä kertaa melkein koko viikko. Lauantaina vasta pääsin lomille ,niin en vielä ole ihmeempiä ehtinyt puuhailla. Hellettä hivutaan lähipäivinä, joten eiköhän sitä tule enemmän tai vähemmän ulkona oltua. 

Nauttikaa kesästä ja pitäkää itsenne kunnossa!